ETENEn lausunto valinnanvapauslakiluonnoksesta
ETENE antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon valinnanvapautta koskevasta lakiluonnoksesta.
ETENE totesi lausunnossaan, että lakiluonnoksessa esitetyssä mallissa on paljon ongelmakohtia ja vielä tuntemattomia tekijöitä, joiden vuoksi koko sote-uudistuksen tavoitteet voivat jäädä toteutumatta. Tämän vuoksi ETENE katsoi, että lakiehdotuksen sisältämää mallia ei tulisi valitun aikataulun mukaisesti toteuttaa.
Lausunnot ja julkaisut vuodelta 2017
ETENEn kannanotto valinnanvapauslakiluonnoksesta (14.12.2017)
ETENE käsitteli lausuntokierrokselle uudelleen lähetettyä valinnanvapautta koskevaa lakiluonnosta kokouksessaan 11.12.2017. ETENE päätti pohtia lakiluonnosta sosiaali- ja terveydenhuollon eettisten periaatteiden näkökulmasta. Valinnanvapaus liittyy ihmisen itsemääräämisoikeuteen, jota länsimaissa on viime vuosina paljon korostettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa painottuu kuitenkin oikeudenmukaisuusnäkökulma, ja kokonaisuutta on myös tarkasteltava ihmisarvon, hyvän hoidon ja huolenpidon, asiakkaan ja potilaan edun, sekä myös työyhteisön arvojen näkökulmista.
ETENE totesi, että valinnanvapauden lisääminen yleisenä arvona on tavoiteltava asia. Lakiluonnoksessa ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä, että valinnanvapautta on huomattavasti lisätty jo 2000-luvulla. Eri maakunnissa on kehitetty erityisesti monia palveluita tarvitsevien hoitoa ja huolenpitoa. Palveluiden integrointi on erityisen tärkeää heidän kohdallaan, jos edes yritetään tavoitella suunniteltuja kustannussäästöjä.
ETENE totesi, että todella paljon tavoitteiden toteutumisesta on sälytetty maakunnille, joita ei vielä ole olemassa, ja joille kuitenkin on sälytetty varsin tiukat ja ahtaat taloudelliset kehykset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Sote-keskusten palveluvalikoima erityisesti sosiaalipalveluiden osalta on varsin ohut, ja nykyiseen terveyskeskusjärjestelmään verrattuna myös terveyspalveluiden valikoima on ohut. Integraatio perustuu varsin pitkälle asiakassuunnitelmaan, joka olisi kaikkien nähtävissä Kanta-palvelussa. Asiakassuunnitelma on kuitenkin ollut olemassa lainsäädännössäkin ohjaavana dokumenttina vuodesta 2000, eikä se vieläkään ole saanut jalansijaa käytännön sosiaali- ja terveydenhuollossa. Asiakassetelit ovat jo käytössä, eikä henkilökohtaisen budjetin käytöllekään ole nykyiselläänkään lainsäädännöllisiä esteitä. Integraatio edellyttäisi aivan uuden ammattikunnan perustamista, jotka tarvitsisivat aivan uudenlaista osaamista. Jos eri palveluiden yhteensovittaminen monia palveluita tarvitsevien kohdalla epäonnistuu, myös taloudelliset säästöt voidaan unohtaa. Myös suun terveydenhuollossa on odotettavissa huomattavia lisäkustannuksia tällä mallilla. Sote-keskusten, palveluntuottajien ja alihankkijoiden toiminnan valvonta voi olla maakunnalle haasteellista. ETENE päätyi johtopäätöksissään, ettei valinnanvapautta pitäisi tällä mallilla ja tällä aikataululla toteuttaa, vaan ensin olisi syytä tehdä rakenneuudistus, varmistaa integraatio, luoda tietojärjestelmät joiden avulla myös kansalaisilla olisi riittävästi tietoa valinnanvapautensa käyttämiseen, ja sitten vasta laajentaa valinnanvapautta hallitusti. Näin voidaan vahvistaa kansalaisten itsemääräämisoikeutta, vähentää terveyden eriarvoisuutta, ja mahdollisesti myös hallitusti tämän uudistuksen tekemällä voidaan päästä myös talouden tavoitteisiin.
ETENEn kannanotto eutanasiasta (26.9.2017)
ETENE päätti kevään kokouksissaan päivittää vuonna 2011 läätimansa kannanoton eutanasiasta. Syinä siihen oli eduskuntaan toimitettu kansalaisaloite jota oli tarkoitus aloittaa käsitellä eduskunnassa syksyllä 2017. Lisäksi edellisessä kannanotossa esitetyt tiedot olivat joiltain osin vanhentuneet.
Kannanotossa tarkastellaan kuolemaa, kuolemista, saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehitystä ja merkitystä eettisten periaatteiden näkökulmasta. Kannanottoon on kirjattu myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä kansallinen lainsäädäntö, joilla on merkitystä kuolemaa ja kuolevan ihmisen hoitoa koskevassa tarkastelussa.
ETENE totesi, että saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa on kehitetty maassamme voimakkaasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Maamme asukkaat eivät kuitenkaan ole yhdenvertaisessa asemassa saattohoidon saatavuuden suhteen. ETENE näki ensisijaisen tärkeänä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon resurssien, saatavuuden ja koulutuksen parantamista. Se totesi myös, että vain takaamalla hyvä saattohoito kaikille sitä tarvitseville voidaan esittää luotettavia arvioita siitä, paljonko Suomessa mahdollisesti on sellaisia potilaita, joita ei pystytä auttamaan ja heidän kärsimyksiään lievittämään edes tehokkaimmilla saattohoidon menetelmillä. Tällöin voitaisiin myös määritellä tarkemmin, tarvitaanko näihin tilanteisiin erillisen lain säätämistä. ETENE totesi myös, että eutanasiatoiveet joiden taustalla on hoidettavissa olevien oireiden riittämätön lievittäminen tai sen pelko, ovat ennemminkin merkki puuttellisista voimavaroista ja vajavaisesta osaamisesta kuin kuoleman avustamisen välttämättömyydestä.
ETENEn lausunto valinnanvapautta koskevasta lakiluonnoksesta (13.5.2017)
ETENE käsitteli valinnanvapautta koskevaa lakiluonnosta osana sen tämän kauden toimintasuunnitelmaa, vaikka ETENEltä ei lausuntoa oltu pyydettykään. Valinnanvapaus käsitteenä kuuluu potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevaan eettiseen periaatteeseen, toisaalta sote-uudistus, palveluiden järjestämisen siirtyminen suurempiin yksiköihin, liittyy oikeudenmukaisuuden periaatteen painottamiseen. ETENE käsitteli valinnanvapautta koskevaa lakiluonnosta aikaisemmin kokoamiensa terveydenhuollon (julkaistu 2001) ja sosiaali- ja terveysalan eettisten periaatteiden (julkaistu 2011) pohjalta. ETENE näki monia huolenaiheita tässä suunnitelmassa. Valinnanvapauslainsäädäntö tekee erityisesti monia palveluita tarvitsevan palvelujärjestelmän erittäin pirstaleiseksi, eikä koordinaatiota ole välttämättä huolella suunniteltu. Järjestelmässä on monenlaisia riskejä, ja se loppujen lopuksi voi tulla yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Henkilöstön asemaa ei lakiluonnoksessa ole arvioitu: usean sadantuhannen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön työnantaja vaihtuisi tämän lain seurauksena, ja myös samalla heidän työsuhteitaan ja työolojaan koskeva säännöspohja muuttuu. Erityisen huolestuttava on julkisen terveydenhuollon asema: Tällä hetkellä maakuntien palvelukeskuksia ei ole voitu vielä perustaa, eikä kilpailun alaisia yhtiöitä voitu perustaa, koska koko järjestelmä on vielä eduskunnan käsittelyssä. Silti koko julkisen järjestelmän pitäisi olla ns. samalla viivalla yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vuoden 2019 alussa. Jos julkinen sektori menettää osaajansa, paluuta hyvin kehitettyyn järjestelmään ei ole.
ETENEn lausunto hallituksen esityksestä alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (23.1.2017)
ETENE keskusteli kokouksessaan 9.12.2016 uudesta lausuntokierroksella olevasta alkoholilakiesityksestä. ETENE totesi, että lain perustelut ja tavoitteet olivat keskenään varsin ristiriitaiset: suuri osa perustelutekstistä käsitteli alkoholin käytön haittoja, joiden arveltiin lisääntyvän lain vaikutuksesta. Silti lakiesityksessä ehdotetaan sääntelyn purkamista ja kaupan vapauttamista. ETENE totesi, että alkoholilakiesityksessä on vastakkain kansalaisia haitoilta varjeleva ja yksilön autonomiaa korostava näkökulma. Molempia voidaan perustella arvoilla. ETENE näkee tärkeänä, että mikäli yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään siten, että haitat lisääntyvät, olisi yhteiskunnan myös satsattava hoitoon sekä alan tutkimukseen. Nykyisin päihdelääketieteen ja muutenkin päihteitä käyttävien yhteiskunnallinen asema on huono, ja yhteiskunta resursoi niukasti alan kehitykseen.
ETENE totesi, että yhteiskunnallista keskustelua alkoholista leimaa vastakkainasettelu. ETENE esitti lausunnossaan toisenlaisen, yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta korostavan näkökulman. Suojatakseen haitoille eniten altistuvan väestönosan terveyttä muut voivat olla valmiit rajoittamaan vapauksiaan, jotta yhteinen kokonaishyvä toteutuisi. Tältä kannalta alkoholin saannin rajoittaminen ei olisi holhoamista vaan helposti toteutettava ja tehokkaaksi osoittautunut keino vähentää alkoholin väestötason terveyteen kohdistuvia haittoja ja estää inhimillistä kärsimystä. Yhteisönäkökulman toteuttamiseksi pelkät rajoitukset ETENEn näkemyksen mukaan ei riitä, vaan tarvitaan myös muita keinoja haittakäytön vähentämiseksi. Tässä lakiehdotuksissa ei ole esitetty suunnitelmia päihdeongelman ennalta ehkäisemiseksi ja hoidon järjestämiseksi. Erityisen tärkeää olisi suojata perheitä, erityisesti lapsia, huoltajien alkoholin käytöltä sekä raskaana oleville naisille turvata mahdollisuudet hyvään hoitoon sitä tarvitessaan. Myös vanhenevan väestön alkoholiongelmat edellyttävät uusia lähestymistapoja hoitoon ja kuntoutukseen.