Kolumni: Sosiaali- ja terveydenhuollon rajalliset resurssit ja pakolliset valinnat – voiko kansalaiskeskustelu tukea päätöksentekoa?

Sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit ovat aina rajalliset ja toisaalta mahdollisuuksia on yhä enemmän. Tämä tarkoittaa, että on tehtävä valintoja.

Tietty raha tai henkilökunnan työpanos voidaan käyttää vain kerran, joten resurssit, jotka ohjataan yhteen tarpeeseen, ovat väistämättä pois toisista. Millä periaatteilla valinnat tehdään? Mitä palveluja julkisin varoin tarjotaan ja millä perusteilla ne asetetaan tärkeysjärjestykseen, kun resurssit eivät riitä kaikkeen?

Tällä hetkellä meillä ei ole yhteisesti sovittuja periaatteita valintojen tekemiseksi, mikä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset joutuvat tekemään päätöksiä käytännön työssä parhaaksi katsomillaan tavoilla. Tilanne ei ole hyvä ammattilaisten kannalta ja voi muun muassa vaarantaa potilaiden ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumisen.

Yhteiskunnalliselle keskustelulle on siis selvä tarve.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Palveluvalikoimaneuvosto (Palko) ovat käynnistäneet kansalaiskyselyn, joka kartoittaa suomalaisten arvoja ja näkemyksiä siitä, millä periaatteilla julkisia palveluvalikoimaa pitäisi määrittää silloin, kun mahdollisuuksia ja tarpeita on enemmän kuin resursseja.

Tutkimusten mukaan terveys on suomalaisille yksi tärkeimmistä – ellei tärkein – arvo, ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistetaan korkeat odotukset. Haluamme voida luottaa siihen, että hädän hetkellä hoitoa, apua ja huolenpitoa on saatavilla.

Keskustelu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista ja valinnoista herättääkin helposti huolta ja närkästystä. Saammeko enää jatkossa palveluita, joihin olemme tottuneet, ja pystytäänkö lain mukaiset oikeutemme turvaamaan?

Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu perus- ja ihmisoikeuksien varaan, mikä asettaa rajat sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteolle. Hoidon saaminen ei saa esimerkiksi riippua yksilön henkilökohtaisista ominaisuuksista, eikä ketään saa jättää kokonaan ilman hoitoa tai apua. Ilman selkeästi sovittuja sääntöjä voi kuitenkin syntyä tilanteita, joissa nämä tai muut lailla turvatut oikeudet eivät toteudu.

Samankaltaista keskustelua käydään myös muualla maailmassa, sillä resurssit ovat rajalliset kaikkialla.

Monissa maissa lainsäädäntöön on kirjattu periaatteita, joiden mukaan palveluja annetaan. Joissakin maissa sairauksia on luokiteltu sen mukaan, kuinka tärkeänä niiden hoitamista julkisin varoin pidetään.

Jotkin maat ovat asettaneet erityisesti uusille hoidoille ja lääkkeille kustannusvaikuttavuuden kynnysarvoja. Vaikka hoito olisi tehokas, se ei voi maksaa mitä tahansa. Taustalla on ajatus oikeudenmukaisuudesta: jos yhdelle annetaan kovin paljon, toisille jää vähemmän tai ei ollenkaan.

On myös maita, joissa oikeudenmukaisena pidetään sitä, että ne ihmiset, joiden tarve on suurempi ja tilanne huonompi kuin muiden, saavat muita enemmän. Toisissa maissa taas palvelun saamiseen voi vaikuttaa myös se, onko siitä odotettavissa hyötyä myös lähipiirille.

Monilla mailla on samankaltaisia periaatteita, mutta painotukset ja soveltamisohjeet vaihtelevat. Mitkä periaatteet ovat meille tärkeitä?

Vaikka lyhyt kansalaiskysely ei voi antaa kattavia vastauksia suomalaisten arvoista ja siitä, minkä sairauksien tai ongelmien hoitamisen tulisi olla etusijalla, se voi toimia keskustelun käynnistäjänä ja antaa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, minkä potilas-, asiakas- tai väestöryhmien tarpeet kansalaiset olisivat valmiit asettamaan etusijalle. Kysely voi myös kertoa minkälaisiin tarpeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ainakin olisi kyettävä aina vastaamaan.

Käynnissä oleva kysely voi myös antaa lisätietoa siitä, mitkä palvelut koetaan toimiviksi ja missä on parantamisen varaa. 

Periaatteiden, joiden perusteella julkisista palveluista päätetään, on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja läpinäkyviä, ja niiden tulee perustua yhteisesti tunnistettuihin arvoihin, joita pidämme tärkeinä ja joita haluamme vaalia.

Maija Miettinen, pääsihteeri, ETENE

Kansalaiskysely on auki 28.2.2025 asti. Linkki kyselyyn: Kansalaiskysely: Millä periaatteilla julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamisesta mielestäsi pitäisi päättää? - Sosiaali- ja terveysministeriö

Linkki ETENEn selvitystyöhön (2024): Kansainvälisiä esimerkkejä terveydenhuollon priorisoinnin eettisistä periaatteista.