ETENE kokoontui 25-vuotisjuhlaseminaariin

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene juhlisti 25-vuotista taivaltaan järjestämällä juhlaseminaarin Helsingissä 9. helmikuuta 2024. Seminaari kokosi yhteen Etenen nykyisiä ja entisiä jäseniä, alan asiantuntijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia keskustelemaan Etenen menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Seminaarin puhujat esittelivät ajatuksiaan Etenen historiasta, sen roolista eettisenä neuvonantajana ja sen vaikutuksesta alan kehitykseen. Seminaarissa keskusteltiin myös Etenen tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso avasi tilaisuuden videotervehdyksellä. Ministeri Juuson mukaan eettiset kysymykset ovat väistämätön osa sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoa ja käytännön työtä, sillä sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan usein tekemisissä perustavanlaatuisten asioiden, kuten sairastumisen, elämän rajallisuuden, syntymän ja kuoleman kanssa. Ministeri Juuso totesi, että Etene on kuluneen 25 vuoden aikana saavuttanut vankan aseman johtavana sosiaali- ja terveydenhuollon etiikan asiantuntijanatahona, joka tarjoaa ohjeistusta alan ammattilaisille ja päättäjille ja jonka ääntä kuunnellaan.

Etenen puheenjohtaja, lääkintöneuvos Kati Myllymäki totesi, että eettinen punninta ei ole irrallinen kokonaisuus, vaan osa päätöksentekoa ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Myllymäki korosti Etenen tehtävien laajuutta suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin ja toi esiin huolensa siitä, ettei Etenessä käyty keskustelu tavoita kansalaisia, ammattilaisia ja päättäjiä. Myllymäki korosti, että monien muutosten keskellä arvokeskustelun tarve on sosiaali- ja terveysalalla aikaisempaakin suurempi. 

Etenen varapuheenjohtaja, sosiaalietiikan dosentti Janne Nikkinen kertoi, että nykyisellä toimikaudella toiminnan painopisteiksi on valittu priorisointi, lasten ja nuorten hyvinvointi ja päihde- sekä mielenterveysasiat. Lisäksi Etene käsittelee tarpeen mukaan muita ajankohtaisista aiheita.

Etenen entinen, ensimmäinen pääsihteeri, lastenlääkäri ja lääketieteen etiikan dosentti Ritva Halila oli koonnut katsauksen Etenen toiminnan käynnistämisestä ja alkuajoista. Halila kuvasi Etenen perustamiseen johtaneita syitä, joihin keskeisesti kuuluivat muun muassa teknologinen kehitys ja tarve lääketieteellistä tutkimusta koskeville sitoville kansallisille säännöksille. Etenen toiminnan käynnistyessä vilkkaan julkisen keskustelun aiheita olivat esimerkiksi itsemääräämisoikeus ja terveydenhuollon priorisointi. Halilan mukaan toiminnan käynnistämisen kannalta keskeisiä henkilöitä olivat etenkin Etenen ensimmäinen puheenjohtaja, terveydenhuollon etiikan dosentti, pappi ja kirjailija Martti Lindqvist ja varapuheenjohtajana toiminut arkkiatri Risto Pelkonen. Halila kuvasi, kuinka ensimmäisen 10 vuoden aikana neuvottelukunta huomasi monien vaikeiden eettisten kysymysten liittyvän myös sosiaalihuoltoon, mikä johti lopulta Etenen toimialan laajentamiseen. Halilan mukaan Etenen työ ei lopu, sillä teknologinen kehitys synnyttää uusia eettisiä kysymyksiä, ja esimerkiksi oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä joudutaan pohtimaan yhä uudelleen olosuhteiden muuttuessa.

Etenen entinen puheenjohtaja, professori Jaana Hallamaa kuvasi puheen vuorossaan, että siinä, kun poliitikon ihannekansalainen on ”kokonaisvaltaista hyvinvointiaan valinnoillaan rakentava, yksilöllisiä pyrkimyksiään toteuttava, hyvinvoinnistaan kiinnostunut ja siitä huolehtiva kansalainen”, niin todellisuudessa me suomalaiset olemme ”elämän erilaisista ongelmista vaihtelevasti selviäviä, muiden kanssa ja varassa eläviä ihmisiä”. Hallamaa muistutti, ettei Etene ole oikeiden vastauksien antaja, mutta voi tarjota eväitä asioiden punnintaan.

Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen alleviivasi puheenvuorossaan ihmisen ehdotonta arvoa ja arvokkuutta, joka ei perustu hänen terveyteensä, osaamiseensa, moraalisuutensa, ominaisuuksiinsa tai paikkaansa yhteisössä, vaan arvo perustuu siihen, että on ihminen, kaiken menettäneenäkin. Mäkinen pohti, että lopulta merkityksellistä ihmisille usein on se, että hänet nähdään juuri sellaisena, kuin hän tässä hetkessä on, särkyneenäkin.

Etenen pääsihteeri Maija Miettinen esitteli Etenen kansainvälistä yhteistyötä, jota tehdään Euroopan komission, Euroopan neuvoston sekä WHO:n piirissä ja myös pohjoismaisella tasolla. Miettinen esitteli pohjoismaisten kansallisten eettisten neuvottelukuntien eroja, joissa huomionarvoista Miettisen mukaan on esimerkiksi se, että ETENE on ainoa, jonka toimialaan kuuluvat myös sosiaalialan eettiset kysymykset.

Seminaarissa kuultiin varsinaisten esitysten lisäksi tervehdyspuheenvuoroja, joissa käsiteltiin Etenen historiaa ja esitettiin myös näkemyksiä Etenen tulevaisuudesta.

Arkkiatri Risto Pelkonen korosti, että Etenessä käytävä keskustelu ei saisi jäädä vain sisäpiirin tietoon, vaan toiminnan tulisi hyödyttää laajemmin yhteiskuntaa. Pelkonen toi esiin, että nuoret tulisi saada mukaan keskusteluun ja totesi, että Etenen tähänastinen taival olisi hyvä koota historiikiksi.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja totesi, että sosiaalityö ammattina on Etenen historian aikana elänyt suurta murrosta. Kananoja toivoi Etenen työssä entistä suurempaa huomiota sosiaalihuollon eettisille kysymyksille. Kananojan mukaan yhteiskunnassa näkyy toisinaan kovia asenteita tiettyjä asiakasryhmiä kohtaan ja tällaisessa ympäristössä jokaisen ihmisen ihmisarvon korostaminen on taitoa ja rohkeutta vaativaa työtä. Kananoja korosti, että tarpeet ja resurssit ovat aina ristiriidassa, mutta ammattilaisen etiikka ei voi vaihdella sen mukaan, minkälainen valtion taloudellinen tilanne milloinkin on. Kananoja toivoi priorisoinnin ja ammattietiikan suhteen käsittelyä ja korosti, että priorisointipäätökset eivät saisi kaatua yksittäisen ammattilaisen harteille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kertoi, että yhdenvertaisuuden näkökulmasta ajankohtaisia kysymyksiä tällä hetkellä ovat muun muassa hoidon rajaamiseen ja vammaisten henkilöiden osallistumiseen liittyvät asiat. Stenman pohti, että esimerkiksi digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvät kysymykset vaativat eettistä pohdintaa, jossa Eteneä tarvitaan.

Vanhusasiavaltuutettu Päivo Topo muistutti siitä, että Etenen tulisi entistä enemmän kuulla asiakkaiden ja potilaiden ääntä, ihmisiä jotka ovat vaikeassa tilanteessa ja käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Topo toi esiin, että Etenen toimiminen sosiaali- ja terveysalan yhteisenä toimijana on yhä tärkeämpää väestön ikääntyessä, sillä ikääntyneet käyttävät paljon myös sosiaalihuollon palveluita.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen toimittamassa tervehdyksessä muistutettiin, että kriisien ja sosiaali- ja terveysalaa koskevien rakennemuutosten tuloksena liian vähälle huomiolle voivat jäädä ne, joita varten koko järjestelmä on luotu, eli lapset, vanhukset, vammaiset, sairaat, köyhät ja päihdeongelmaiset. Pekkarisen mukaan palvelujärjestelmän sisällä ilmenevien eettisten kysymysten rinnalla eettistä keskustelua tulisikin käydä myös siitä, millä ehdoin palvelujen piiriin pääsee tai ei pääse, ja mitä tapahtuu ihmisille, joiden edellytetään pärjäävän omillaan tai läheistensä turvin.

Valviran ylijohtaja Markus Henriksson toi esiin, että lain tasolla ei ole mahdollista säätää siitä, mikä on hyvää hoitoa tai palvelua. Henriksson rohkaisi Eteneä tiiviimpään vuorovaikutukseen niiden henkilöiden kanssa, jotka joutuvat tekemään päätöksiä usein nopealla aikataululla ja voisivat hyötyä päätöksenteon tueksi eettisten näkökulmien pohtimisesta.

Etenen entinen puheenjohtaja, varatuomari Paula Kokkonen kertoi, että Etenen toimintaa käynnistettäessä eduskunnan ja Etenen vuorovaikutusta pidettiin tärkeänä, minkä ajateltiin toteutuvan parhaiten, jos myös kansanedustajat ovat mukana neuvottelukunnassa. Kokkonen kertoi, että Etenen alkuaikoina järjestettiin keskustelutilaisuuksia nuorten kanssa. Kokkonen rohkaisi Eteneä tulevaisuudessa tiiviimpään vuorovaikutukseen koululaisten ja opiskelijoiden kanssa.  

Etenen entinen puheenjohtaja, dosentti Markku Lehto toi esiin, että eettinen keskustelu koskee aina enemmän tai vähemmän ihmisarvoa ja sen tulkintaa. Lehdon mukaan eettisen keskustelun tulosten olisi suotavaa näkyä lainsäädännössä, mutta lakien pykälät eivät estä eettisten näkökohtien soveltamista. Lehto esitti, että aina kysymys ei ole niukoista resursseista, vaan ihmisarvon unohtumisesta. Lehto toi esiin huolensa siitä, ettei Etenen kokouksissa käyty monipuolinen keskustelu siirry tehokkaasti eteenpäin.

Käypä hoito –suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen korosti hyvän yhteistyön merkitystä Etenen ja hoitosuosituksia valmistelevien tahojen kanssa. Komulaisen mukaan Etenen lausunnot ovat herättäneet ajatuksia hoitosuositusten kehittämisestä. Komulainen toi esiin, että terveydenhuollon menetelmien nopeasti kehittyessä on välttämätöntä, että muutosta tarkastellaan myös eettisten periaatteiden näkökulmasta.

Etenen varajäsen, Palveluvalikoimaneuvoston entinen pääsihteeri Ilona Autti-Rämö nosti esiin Etenen ja Palkon yhteistyön tärkeyden. Autti-Rämö totesi, ettei etiikkaa voi ajatella erillisenä ja jälkikäteisenä päätöksenteon osana, vaan arvovalinnat kulkevat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksissä ja valinnoissa alusta loppuun.

Etene kiittää seminaarissa esitetyistä arvokkaista näkemyksistä, joista on huomattavaa hyötyä Etenen toimintaa kehitettäessä. Etene kiittää lämpimästi kaikkia seminaarin osallistujia.

Lisätietoja:

Maija Miettinen

Pääsihteeri, ETENE

[email protected]