ETENEn kesäseminaarissa käsiteltiin iäkkään itsemääräämisoikeutta ja ihmisarvoa
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE järjesti keskiviikkona 26.8.2026 Helsingissä kesäseminaarin: Ihmisarvo ei vanhene – näkökulmia iäkkään itsemääräämisoikeuteen.
Päivän aikana aihetta tarkasteltiin monista näkökulmista. Puheenvuoroista välittyi vahva jaettu näkemys siitä, että jokainen ihminen ansaitsee arvokkaan kohtelun myös iäkkäänä toimintakyvyn heiketessä ja avuntarpeen kasvaessa.
ETENEn puheenjohtaja Kati Myllymäki muistutti alkusanoissaan ETENEn sosiaali- ja terveysalan eettisistä periaatteista, joissa korostetaan jokaisen ihmisen on yhtäläistä arvoa riippumatta terveydestä, toimintakyvystä, iästä, elämäntilanteesta tai taustasta. Myllymäki painotti, että eettisesti kestävään hoitoon ja hoivaan kuuluu se, että ihmistä kohdellaan kunnioittavasti myös kiireessä ja ristiriitatilanteessa.
Arkkiatri Päivi Hietanen tarkasteli seminaarin avauspuheenvuorossa hoitoratkaisuihin liittyviä haasteita elämän loppuvaiheessa erityisesti syöpätaudeissa. Hän muistutti, että lääketieteen kehitys on tuonut paljon hyvää, mutta elämän viimevaiheessa raskaat hoidot voivat heikentää elämänlaatua pidentämättä merkittävästi elinaikaa. Hietanen korosti potilaan itsemääräämisoikeuden ja jaetun päätöksenteon merkitystä. Hänen mukaansa on uskallettava puhua avoimesti siitä, milloin hoidon painopiste on aika siirtää elämän laatuun ja hyvään oireenmukaiseen hoitoon. Näistä kysymyksistä puhuminen voi olla vaikeaa myös lääkäreille, vaikka avoin vuorovaikutus on potilaan edun mukaista. Hän peräänkuulutti painopisteen siirtämistä läsnä oleviin käsiin ja kuunteleviin korviin.
Piispa Mari Leppänen pohti puheenvuorossaan, että on merkityksellistä, kokeeko ihminen vanhetessaan ja toimintakyvyn heiketessä pääsevänsä toisten turviin vai joutuvansa toisten armoille. Hän pohti ihmisarvon ehdottomuutta: ihminen ei ole arvokas vain hyväkuntoisena ja toimintakykyisenä, vaan pelkästään ihmisyytensä vuoksi. Ihmisarvo ei murene toimintakyvyn heiketessä. Leppänen nosti esiin myös sen, kuinka tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, miten vanhuksista puhutaan yhteiskunnassamme. Se, miten yhteiskunta huolehtii vanhuksista, kertoo sen sivistyksen tilasta.
Johtaja Jaska Siikavirta sosiaali- ja terveysministeriöstä käsitteli puheenvuorossaan itsemääräämisoikeuden lainsäädännöllistä perustaa. Hän toi esiin, että vaikka lainsäädännössä on puutteita, itsemääräämisoikeutta koskevassa sääntelyssä ei toimita tyhjiössä: perustuslaki, potilaslaki, asiakaslaki ja useat erityislait sekä laillisuusvalvontakäytäntö muodostavat jo nyt varsin kattavan perustan turvata iäkkäiden itsemääräämisoikeutta. Siikavirta painotti sääntelyn merkitystä perusoikeuksien turvaajana ja luottamuksen rakentajana.
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo korosti puheenvuorossaan, että iäkkäiden palveluja käyttävien ihmisarvoisen kohtelun turvaamiseksi tarvitaan itsemääräämislainsäädäntöä. Vanhusasiavaltuutetulle tulleissa viesteissä toistuvat toiveet muun muassa pääsystä tarpeen mukaisiin palveluihin viiveettä, perusoikeuksien toteutumisesta sekä mielekkäästä arjesta silloinkin, kun ihminen tarvitsee paljon apua. Topo nosti esiin, että rajoitustoimet voivat olla ikääntyneiden palveluissa arkipäivää, ja henkilöstön vähentäminen samaan aikaan kun asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän apua lisää riskiä niiden käytölle. Topo painotti, että oikeus turvallisuuteen on perusoikeus myös hoivakodissa.
Lupa- ja valvontaviraston johtava asiantuntija Elina Uusitalo toi esiin valvovan viranomaisen näkökulmaa. Virasto on valvoo suunnitelmallisesti muun muassa itsemääräämisoikeuden toteutumista, rajoitustoimenpiteiden käyttöä ja henkilöstön riittävyyttä. Uusitalo muistutti, että jokaisella ihmisellä on oikeus itsemääräämiseen, eikä muistisairaus poista tätä oikeutta. Uusitalo korosti, että henkilöstön riittävyys, osaaminen ja toimintakulttuuri vaikuttavat merkittävästi itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja että asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on olennainen osa ihmisarvoa kunnioittavaa hoivaa.
Lisäksi seminaarissa esiteltiin luonnosta itsemääräämisoikeuden tukemisen käsikirjasta, jota valmistelee asiantuntijoista koostuva työryhmä osana sosiaali- ja terveysministeriön itsemääräämisoikeushanketta. Käsikirjan tarkoituksena on tarjota työkaluja itsemääräämisoikeuden tukemiseen erityisesti iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Se julkaistaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Työkirjaa esittelivät työryhmän puheenjohtaja Lauri Kuosmanen sekä kirjoittajat Henna Nikumaa ja Tuula Wahlman-Calderara.
ETENEn pääsihteeri Maija Miettinen totesi seminaarin päätössanoissa, että itsemääräämisoikeutta ja ihmisarvoa koskevat kysymykset ovat ETENEn toiminnan ydintä ja että erityisen tärkeänä ETENE pitää keskustelua heikommassa asemassa olevien ihmisten kohtelusta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Miettinen kertoi, että ETENE laatii seminaarin pohjalta aiheesta kannanoton.