Lausunnot ja julkaisut vuodelta 2017

ETENEn kannanotto eutanasiasta (26.9.2017)

ETENE päätti kevään kokouksissaan päivittää vuonna 2011 läätimansa kannanoton eutanasiasta. Syinä siihen oli eduskuntaan toimitettu kansalaisaloite jota oli tarkoitus aloittaa käsitellä eduskunnassa syksyllä 2017. Lisäksi edellisessä kannanotossa esitetyt tiedot olivat joiltain osin vanhentuneet.

Kannanotossa tarkastellaan kuolemaa, kuolemista, saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehitystä ja merkitystä eettisten periaatteiden näkökulmasta. Kannanottoon on kirjattu myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä kansallinen lainsäädäntö, joilla on merkitystä kuolemaa ja kuolevan ihmisen hoitoa koskevassa tarkastelussa.

ETENE totesi, että saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa on kehitetty maassamme voimakkaasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Maamme asukkaat eivät kuitenkaan ole yhdenvertaisessa asemassa saattohoidon saatavuuden suhteen. ETENE näki ensisijaisen tärkeänä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon resurssien, saatavuuden ja koulutuksen parantamista. Se totesi myös, että vain takaamalla hyvä saattohoito kaikille sitä tarvitseville voidaan esittää luotettavia arvioita siitä, paljonko Suomessa mahdollisesti on sellaisia potilaita, joita ei pystytä auttamaan ja heidän kärsimyksiään lievittämään edes tehokkaimmilla saattohoidon menetelmillä. Tällöin voitaisiin myös määritellä tarkemmin, tarvitaanko näihin tilanteisiin erillisen lain säätämistä. ETENE totesi myös, että eutanasiatoiveet joiden taustalla on hoidettavissa olevien oireiden riittämätön lievittäminen tai sen pelko, ovat ennemminkin merkki puuttellisista voimavaroista ja vajavaisesta osaamisesta kuin kuoleman avustamisen välttämättömyydestä.

ETENEn lausunto valinnanvapautta koskevasta lakiluonnoksesta (13.5.2017)

ETENE käsitteli valinnanvapautta koskevaa lakiluonnosta osana sen tämän kauden toimintasuunnitelmaa, vaikka ETENEltä ei lausuntoa oltu pyydettykään. Valinnanvapaus käsitteenä kuuluu potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevaan eettiseen periaatteeseen, toisaalta sote-uudistus, palveluiden järjestämisen siirtyminen suurempiin yksiköihin, liittyy oikeudenmukaisuuden periaatteen painottamiseen. ETENE käsitteli valinnanvapautta koskevaa lakiluonnosta aikaisemmin kokoamiensa terveydenhuollon (julkaistu 2001) ja sosiaali- ja terveysalan eettisten periaatteiden (julkaistu 2011) pohjalta. ETENE näki monia huolenaiheita tässä suunnitelmassa. Valinnanvapauslainsäädäntö tekee erityisesti monia palveluita tarvitsevan palvelujärjestelmän erittäin pirstaleiseksi, eikä koordinaatiota ole välttämättä huolella suunniteltu. Järjestelmässä on monenlaisia riskejä, ja se loppujen lopuksi voi tulla yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Henkilöstön asemaa ei lakiluonnoksessa ole arvioitu: usean sadantuhannen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön työnantaja vaihtuisi tämän lain seurauksena, ja myös samalla heidän työsuhteitaan ja työolojaan koskeva säännöspohja muuttuu. Erityisen huolestuttava on julkisen terveydenhuollon asema: Tällä hetkellä maakuntien palvelukeskuksia ei ole voitu vielä perustaa, eikä kilpailun alaisia yhtiöitä voitu perustaa, koska koko järjestelmä on vielä eduskunnan käsittelyssä. Silti koko julkisen järjestelmän pitäisi olla ns. samalla viivalla yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vuoden 2019 alussa. Jos julkinen sektori menettää osaajansa, paluuta hyvin kehitettyyn järjestelmään ei ole.

ETENEn lausunto hallituksen esityksestä alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (23.1.2017)

ETENE keskusteli kokouksessaan 9.12.2016 uudesta lausuntokierroksella olevasta alkoholilakiesityksestä. ETENE totesi, että lain perustelut ja tavoitteet olivat keskenään varsin ristiriitaiset: suuri osa perustelutekstistä käsitteli alkoholin käytön haittoja, joiden arveltiin lisääntyvän lain vaikutuksesta. Silti lakiesityksessä ehdotetaan sääntelyn purkamista ja kaupan vapauttamista. ETENE totesi, että alkoholilakiesityksessä on vastakkain kansalaisia haitoilta varjeleva ja yksilön autonomiaa korostava näkökulma. Molempia voidaan perustella arvoilla. ETENE näkee tärkeänä, että mikäli yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään siten, että haitat lisääntyvät, olisi yhteiskunnan myös satsattava hoitoon sekä alan tutkimukseen. Nykyisin päihdelääketieteen ja muutenkin päihteitä käyttävien yhteiskunnallinen asema on huono, ja yhteiskunta resursoi niukasti alan kehitykseen.

ETENE totesi, että yhteiskunnallista keskustelua alkoholista leimaa vastakkainasettelu. ETENE esitti lausunnossaan toisenlaisen, yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta korostavan näkökulman. Suojatakseen haitoille eniten altistuvan väestönosan terveyttä muut voivat olla valmiit rajoittamaan vapauksiaan, jotta yhteinen kokonaishyvä toteutuisi. Tältä kannalta alkoholin saannin rajoittaminen ei olisi holhoamista vaan helposti toteutettava ja tehokkaaksi osoittautunut keino vähentää alkoholin väestötason terveyteen kohdistuvia haittoja ja estää inhimillistä kärsimystä. Yhteisönäkökulman toteuttamiseksi pelkät rajoitukset ETENEn näkemyksen mukaan ei riitä, vaan tarvitaan myös muita keinoja haittakäytön vähentämiseksi. Tässä lakiehdotuksissa ei ole esitetty suunnitelmia päihdeongelman ennalta ehkäisemiseksi ja hoidon järjestämiseksi. Erityisen tärkeää olisi suojata perheitä, erityisesti lapsia, huoltajien alkoholin käytöltä sekä raskaana oleville naisille turvata mahdollisuudet hyvään hoitoon sitä tarvitessaan. Myös vanhenevan väestön alkoholiongelmat edellyttävät uusia lähestymistapoja hoitoon ja kuntoutukseen.