ETENEN BLOGI

Ajatuksia ja keskustelua ajankohtaisista aiheista valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunta ETENEn jäseniltä.

Jäsentemme kirjoitukset ovat heidän omia näkemyksiään.

Koronasta voi seurata myös jotain hyvää

 

Katsomme toisiamme näinä päivinä hieman vierain katsein. Jotain on muuttunut. Globalisoituneen elämäntapamme haavoittuvuus on konkretisoitunut tavalla, jota moni meistä ei olisi vielä muutamia viikkoja sitten voinut kuvitella. Epätodellisuuden tunnetta korostaa se, että uhkaa, josta uutiset tauotta raportoivat, ei voi havaita paljaalla silmällä.

 

Muun muassa The Washington Post on julkaissut havainnollisia simulaatioita siitä, kuinka koronavirus leviää, jos käyttöön otetaan erilaisia rajoitustoimia (https://www.washingtonpost.com/graphics/2020/world/corona-simulator/). Toimenpiteistä, jotka tähtäävät sairastuneiden määrää kuvaavan käyrän madaltamiseen, on tullut arkipäiväisiä keskustelunaiheita myös muiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten parissa. Käyriä tarkastelemalla on helppo ymmärtää, miksi normaalielämää rajoitetaan ja mihin sillä pyritään. On tärkeää yrittää hidastaa viruksen leviämistä siten, että parasta mahdollista hoitoa voidaan tarjota sille sairastuneiden pienelle vähemmistölle, joka tarvitsee sairaalahoitoa. Koronavirusepidemia sairastuttaa jossain vaiheessa vakavasti tavallista suuremman ihmisjoukon, mikä kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää poikkeuksellisella tavalla. Kuormittava tilanne ei kuitenkaan ole pysyvä. Vakavasti sairastuneiden korkeatasoinen hoito on suomalaisille terveydenhuollon ammattilaisille itsestäänselvyys ja arkipäivää kaikissa tilanteissa.

 

Päättäjät ja viranomaiset joutuvat nyt tekemään vaikeita päätöksiä arvioidessaan rajoitustoimenpiteiden laajuutta ja kestoa. Vertailukohtia päätösten tueksi ei juuri ole käytettävissä. Epidemian laajuutta on vaikea päätellä, koska osa tartunnan saaneista säästyy kaikilta oireilta ja suurimman osan arvioidaan sairastavan taudin lievänä. Valtaosa tapauksista voi siksi jäädä tilastoimatta. Rajoitustoimilla hidastetaan taudin leviämistä, mutta niillä on myös muita vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Ihmiset voivat tuntea huolta, ahdistusta, pelkoa ja yksinäisyyttä. Useimmat meistä ovat ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa valtio ihmisiä suojatessaan varaa mahdollisuuden puuttua ihmisten perusoikeuksiin. Toimenpiteet vaikuttavat laajasti kansantalouteen, yrityksiin ja ihmisten toimeentuloon, mikä heijastuu laajasti ja pitkään yksilöiden ja yhteisöjen koko elämään.

 

Saamme aikanaan tietoa siitä, kuinka vakava tauti koronaviruksen aiheuttama infektio esimerkiksi influenssaan verrattuna on, kun kuva oireettomien tai hyvin vähäoireisten kantajien osuudesta väestössä tarkentuu. Koronaviruksen leviämistä ja tartuntamekanismeja valottava uutisointi näyttää jo nyt lisänneen yleistä ymmärrystä hygienian ja rokotusten vaikutuksesta minkä tahansa infektioiden leviämiseen. Yhteisvastuuta osoittaa se, että jokainen noudattaa ohjeita, vaikka infektio ei todennäköisesti omalla kohdalla olisi vakava. Rajoitukset tarjoavat meille myös mahdollisuuden kokeilla, kuinka hyvin opiskelu ja työasiat hoituvat digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Testaamme, onko digi-Suomella siihen niin erinomaiset edellytykset kuin olemme tottuneet ajattelemaan.

 

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön kehotuksen mukaisesti (https://areena.yle.fi/1-50330915) fyysinen läheisyys tulee arkipäivän kanssakäymisessämme nyt muuttaa henkiseksi läheisyydeksi - haluksi auttaa ja suojata heikompia. Noudattamalla asetettuja suosituksia ja rajoituksia silloinkin, kun joudumme tinkimään omasta mukavuudestamme, huolehdimme ikääntyvästä väestöstämme ja puolustuskyvyltään muita heikommista. Konkreettisia toimia esimerkiksi vanhusten ja muiden tilanteesta eri tavoin kärsivien auttamiseksi on jo aloitettu (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006444521.html).

 

Katsomme toisiamme hämmentyneinä, mutta silmissä näkyy myös myötätuntoa, solidaarisuutta ja auttamisen halua. Tästä kaikesta voi seurata myös jotain hyvää.

 

Maija Miettinen

Pääsihteeri, ETENE

 

Jaana Hallamaa

Puheenjohtaja, ETENE

 

Lauri Kuosmanen

Varapuheenjohtaja, ETENE

Suojautumisohjeet kertovat millainen yhteiskunta on

Kiinasta liikkeelle lähtenyt koronavirusepidemia on puhuttanut niin asiantuntijoita kuin kansalaisiakin viime viikot. Viranomaiset ovat kerranneet ja päivittäneet valmiussuunnitelmat ja toimintaohjeet taudin leviämisen estämiseksi ja sairastuneiden hoitamiseksi. Kulttuurierot ovat tulleet näkyviin tavassa, jolla kansalaiset ja viranomaiset eri puolilla maailmaa ovat reagoineet sairastumisvaaraan.

Koronavirusta koskevia keskusteluja yhdistää yksi teema: kuinka vaikuttaa ihmisiin, niin, että käsillä oleva ongelma voitaisiin ratkaista. Ehdotuksia on monenlaisia, mutta joukossa on aina niitä, joiden mukaan toivottuun tulokseen päästään parhaiten turvautumalla erilaisiin rajoituksiin.

Ehdottomat määräykset ja kansalaisten toimintaa säätelevät rajoitukset välittävät kuvan jämäkästä asioihin puuttumisesta. Suurkaupungin tyhjät kadut ja risteilijälle karanteeniin suljetut matkustajat viestivät määrätietoisesta viranomaistoiminnasta. Näyttävät toimet peittävät helposti näkyvistä kustannukset, joita yhteisöt ja yhteiskunnat maksavat vielä pitkään akuutin kriisin lauettua, eivätkä poikkeustoimista vastuulliset ole halukkaita myöntämään, että pakkokeinoissa on aukkoja. Karanteeniin suljetulla laivalla myös terveet ovat sairastuneet, eikä karanteeni pidä, kun vakavasti sairastuneet joudutaan siirtämään sairaalahoitoon.

Avoimessa yhteiskunnassa pakkoa ja rajoitteita on vaikea käyttää, vaikka moni somekeskustelija näyttää haikailevan maailmaan, jossa ne kuuluisivat viranomaisten ensisijaiseen keinovalikoimaan. Suomessa ajatellaan yleisesti, että tieto on resurssi, jota kannattaa jakaa laajasti kaikkien käyttöön. Luottamus on tehokas voimavara, kun se on vastavuoroista: kansalaiset luottavat siihen, että viranomaiset pyrkivät edistämään yhteistä hyvää ja viranomaiset luottavat siihen, että kansalaiset eivät lietso paniikkia vaan tekevät oman osansa. Tehokkaampaa kuin eristää ihmisiä sisätiloihin on kerrata tehokkaat käsienpesuohjeet ja muistuttaa, kuinka aivastaa ja niistää niin, etteivät mikrobit leviä.

Jaana Hallamaa

puheenjohtaja, ETENE

sosiaalietiikan professori, Helsingin Yliopisto

3.3.2020